lauantai, 16. kesäkuu 2012

Neljäs osa - On Kesken

 Aloitan äitini takia toisen kerran. ;D Aina joku sulkee tän mun legacy sivun. No eipä

se siinä mitänsä, mutta tämä mun legacy vähän pitkittyy kun ärsyttää, eikä jaksais

aloittaa uudestaan. :D Anteeksi kuvien hämäryys.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

- Iltaa! Täällä Will Mar... Bill keskeytti hänet. Hän oli nimittäin niin kyllästynyt Will Marleyn soittoihin.

- En halua kuulla. Sain juuri esikoiseni enkä lähde tuomaan taulujani! Bill huusi tympääntyneesti.

- Entäpä sitten kun lapsenne kasvaa enemmän ja te saisitte ilmaisen loman? Will kysyi hiljaa.

- Soitan sitten parin vuoden päästä, Will tokaisi puhelimeen.

- Mutta... Will sulki puhelimen Billin puhuessa.

Halusittekin varmasti nähdä minkä näköinen ja kumpaa sukupuolta tuleva perijä on. No kuten

näkyy he saivat suloisen pojan nimeltänsä Joonas Aaltonen. Odotan kovasti millainen poika

tästä kasvaa, koska itse pidän Tarusta ja onhan Billikin ihan kiva.

Taru oli niin iloinen ja bongaankin hänet aina syleilemästä Joonasta. Tosin kukapa ei olisi

iloinen lapsen saatuaan?

Vaikka Taru pitikin Joonasta melkein aina sylissään jäi silti isällekin aikaa olla pikkuisen poikansa kanssa. Joonaksella on kyllä söpö ilme päällä. (Anteeksi tälläinen välikommentti, mutta en pidä edelleenkään yhtään siitä, että en pysty kirjoittamaan lempiperheestäni enempää.)

Tajusin etten ollut ottanut enempää kuvia Joonaksen vauvaiältä. No tässä vaiheessa kuitenkin Joonas

koitti oppia kävelemään. Ne taaperon kävely-yritykset ovat kyllä hauskaa katsottavaa. Sama juttu oikeas-

sa elämässä, kun pikkuinen veljenpoikani on kohta vuoden :)

Aattelin hetken, että onkos Billin uusi työ jäätelömyyjä. (Joo tiedetään, ettei sellasta voi olla,

mutta mitä siitä. :D)

- Hei Taru, odotatteko te hetken jos minä ostan jäätelön? Bill yritti.

- Ei ja minulla on autosi, Taru totesi.

Kyllähän sieltä se kimppakyytikin löytyi. Bill haikaili edelleen jäätelöä itselleen.

Tää oli hauska kuva, kun varsinkin Taru on niin tollasen nirppanokan näkönen. ;D En kyllä

kestäis jos Taru ois aina ton näkönen. Mitä mieltä te olette?

- Mee jo sinne autoon Bill, Taru totesi tuolla ilmeellä.

- Sä olet lähempänä, Bill totesi. Perus perjantai-aamu.

Vanhempien lähtiessä töihin Joonas sai kaverikseen mukavan tuntuisen lastenhoitajan

nimeltänsä Sally. (Anteeksi, en muista sukunimeä.) Kerrankin similleni sattuu hyvä lastenvahti,

joka oli paljon Joonaksen kanssa.

Ajattelin silloin, kun otin Joonaksesta ensimmäisen taaperokuvan, että voi ku poika on vähän oudonnäköinen, mutta ihan söpöhän se on. <3

Töiden jälkeen Taru astui Miken karaokekuppilaan. Siellä oli juuri keikka menoillaan. Muistaakseni laulaja näytteli taitojaan.

- Oooi! Sä oot paraas! Taru oikein innostui. :D

- Tuu laulaa! Taru sanoi ja niin he bailasivat naapurustossa elävän simin kanssa. (En muista nimeä.) Ja niin he lauloivat sydämensä kyllyydestä.

perjantai, 25. toukokuu 2012

Kolmas osa - Liian nopeasti

 Kolmas kerta toden sanoo. Aloitan osan alusta kolmatta kertaa, koska juuri kun olin julkaisemassa tämän kone päättikin vetää kojelaudalle. Arvatkaa kuinka ärsyttää! No kuitenkin osasta ei tule pitkää, koska on yksinkertaisesti ärsyttävää jos kone temppuilee silloin kun on intoa. Arvatkaapa jäikö intoa ollenkaan sen jälkeen kun sain huomata, että kone ei ollut tallentanut ja julkaissut kolmatta osaani. Olkaapa hyvä, menkää lukemaan uusin osa. Niin ja anteeksi kun etenee niin nopeasti, mutta tykkään pelata nopeassa tahdissa. XD Suokaa anteeksi jos ette pidä...

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Jostain ihmeen ja kumman syystä Billy ei ollut vahingoittunut naarmuakaan. Taru meni halaamaan ja hellimään poikaystäväänsä. Miettikää kuinka iloisia te olisitte jos joku läheinen ja ihana henkilö liukastuisi hypätessään veteen, eikä häntä kuuluisikaan muutamaan minuuttiin, mutta pian selviäisi, ettei hänelle olisi käynyt yhtikäs mitään! Itse olisin varmaan hypännyt miehen perään, mutta kun en Taru ole niin päättäkööt Taru itse mitä tekee.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

He olivatkin takaisin kotona. Kyllä, koti on lintuperspektiviistä otettu ja kerronpa hieman eteenpäin, että nykyään heillä on kunnollinen vessakin (joka on oikeassa kulmassa), eikä talon takana tarvitse käydä tarpeen tullen asioilla.:D

Ja Taru sai toden todella yllättyä, kun mies näytti hänelle rasiaa ja polvistui hänen eteensä. Vaikkei tilaisuus ollut juhlallinen (molemmat olivat työvaatteissaan) se oli silti tärkeä hetki Tarun ja Billyn suhteessa. Kuten saatat arvata, rasiassa oli sormus, jolla Billy pyysi Tarua kihloihin. Eikä Taru tiennyt, että pian hänkin tekisi jotain arvaamatonta...

Tarulla oli kyllä hauska ilme, se on pakko myöntää. Tälläinen "kevennys" tähän väliin. (Ja siksi "kevennys", koska ei tässä mitään raskasta vähään aikaan aio tapahtua:D) Mietin silloin kun otin kuvan, että suostuuko Taru vai ei...

Taruhan suostui, vaikka ehdinkin jo pelätä, että Taru luulisi sen olevan liian aikaista. (Vähän niin kuin se oikeesti on :D)

Taru johdatti itsensä ja Billyn (jota nykyään alan kutsumaan Billiksi, koska se kuulostaa mielestäni kivemmalta) kauniin tähtitaivaan alle. Siellä tapahtui hetki sitten sanomani asia, jota Tarukin ihmetteli...

- Minä Taru Aaltonen, Taru aloitti, mutta Bill keskeytti hänet.

- Älä jaksa puhua kirjakieltä, Bill sanoi, mutta Taru ei näyttänyt välittävän.

- Minä Taru Aaltonen haluaisin sinut, Billy Caspianin aviomiehekseni, Taru sai lopulta päästettyä sisältään.

- Minä Billy (Bill) Caspian otan sinut, Taru Aaltosen aviovaimokseni! Bill sanoi ja nosti vaimonsa kukkulalle ja kaiveli taskustaan ihanan sormuksen. Hän pujotti sen Tarun sormeen ja niin heistä tuli aviopari.

Kotiin päästyään Taru alkoi kokkaamaan heille "romanttista" illallista eli hyvällä tuurilla palanutta juustoa ja pastaa. Bill tykkäsi, onhan luonteeltaan sottapytty, mutta Taru sai hieman yllättyä sen mausta. Pitihän se syödä pois, kun sen oli itse tehnyt.

"Romanttisen" aterioinnin jälkeen juuri tuore aviopari päätti viettää hääyötä. Ensimmäinen (ja viimeinen) raskaus oli saapumassa, mutta sitähän ei kumpikaan (Taru eikä Bill) vielä tiedä.

(Anteeksi ruudut! Olin juuri laajentamassa taloa.) Taru päätti opetella karisman jaloa taitoa, koska hän oli kuullut, että pitäisi olla karismaattinen simi jos halusi menestyä millä tahansa uralla.

- Hei pomo kuules, haluaisin mennä yksiin bileisiin joten voisinko olla perjantain poissa töistä? Ei, ei tämähän on aivan hirveän kuuloista! En mä osaa mitään, puhuminenkin menee ihan päin mäntyy, Taru arvosteli kovasti itseään, mutta Bill koitti vakuuttaa, että Taru puhuu ihan hyvin.

Taru oli kyllästynyt hellan jynssäämiseen, koska hän joutui aina siivoamaan sen. Bill kun ei siivonnut yhtikäs mitään, edelleen sottapytty piirteensä takia.

Vaikka Taru oli kypsynyt siivoamisen kanssa, hän tiesi ettei se ollut kokonaan Billin syytä.

- Voisit kyllä joskus siivota sen hellan, Taru naurahti.

- No ehkä joskus... katsotaan, Bill koitti välttyä tilanteesta. Vaikka Tarua harmitti, hän ei voinut olla nauramatta hauskan miehensä hauskoille puheille.

- Päivää! Täällä Will Marley, tulkaa Shang Simlaan ja tuokaa maalauksenne mukana niin saatte pienen rahapalkkion, Will soitti Billille.

- En tule! Ettekö tajua, että ostimme vaimoni kanssa juuri maalaustelineen ja toivomme, että saisimme kunnollisen kodin seinillä, BIll vastasi tuohtuneena puhelimeensa.

- No anteeksi! Will sanoi ja katkaisi puhelimen.

Tarua alkoi hieman epäilyttää. Hän näkyi jatkuvasti oksentelemassa ja hän ajatteli, että jos hänen vatsansa kasvaisi hän olisi raskaana ja jos ei, hän olisi saanut oksennustaudin. Tarusta oli hirveää ajatella sitä, että jos hän ei ikinä voisi saada lasta.

Epäilykset kuitenkin kumoutuivat, kun Tarun piti kesken yötä vaihtaa tavalliset vaatteensa isompiin niin, että mahakin mahtuisi siihen. Vaikka Taru oli onnellinen hän huomasi, että kaikki kävi liian nopeasti. Rakastihan hän Billiä, mutta kaikki oli vähän liian aikaista. Ihan läheisien simpäivien aikanahan hän oli BIlliin tutustunut.

Tää oli jotenkin kiva kuva, kun Bill on niin sulonen, kun se totesi, että Taru oli raskaana. Molemmat toivovat tyttöä, mutta odotetaan, että lapsi edes ylipäätään syntyy. Itselleni on ihan sama tuleeko tyttö vai poika, mutta sen voin sanoa, että enemmän olen tytöille/naisille innostunut lataamaan. :D

Koska Taru, sekä Bill ovat molemmat taiteellisia, joten maalaustelineen osto oli hyvä veto. Tämä "mestariteos" oli Tarun ihka ensimmäinen taulu. Odotan, että joku simeistäni maalaisi edes joskus jonkun oikean elämän mestariteoksen, kuten Venuksen.

Bill näytti kieltämättä hauskalta, kun Taru kertoi, että he saavat lapsen. Silmänisku ja peukku ylös! ;D

- Iltaa! Will Marley puhelimessa, toimittaisitteko maalauksen (joka on vähintään 750 simoleonia maksava) Al Simharaan? Tuttu mies soitti tällä kertaa Tarulle.

- En! Olen raskaana ja keräämme mieheni kanssa kunnolliseen taloon, kuului Tarun vastaus. Kieltämättä aika samanlainen kuin Billin vastaus.

- No, Will sanoi ja luuli sulkeneensa puhelimen. - Meidän on jotenkin saatava heidät pois kodistaan, ulkomaille. Sitten kodin voi räjäyttää ja uhkailla kirjeillä asukkeja. Tämän jälkeen Taru lupasi itselleen, ettei aio mennä ulkomaille. Eikä päästä Billiäkään edes työmatkalle.

Nauratti tämä yksityiskohta. Nykyään Bill joutuu menemään kimppakyydillä samaisen naisen kanssa, jonka kanssa Taru meni töihin ennen Billin auton valtaamista. :D

Tällä kertaa kun katsoin mitä Taru oli maalannut olikin kivempi yllättyä. Tämä ylisöpö alientaulu voisipa vaikka koristaa tulevan vauvan tulevaa huonetta. (Anteeksi, että kuva olikin ennen Tarun raskautta. Eikun mitä mä sekoilen tässähän Tarulla ei oo raskausvaatteita ja siinä ekassa maalauksessa on, joten kuva on otettu vauvan syntymän jälkeen...) Ja tuo ihana taivaanranta taulu on mielestäni oikein upea! Se voisi vaikka koristaa tulevien vanhempien makuuhuonetta, ellen sitten myynyt sitä.

Tarua ärsytti, kun hän joutui aina siivoamaan kaiken, mutta patista nyt sitten sottapytty siivoamaan... hankalaa!

- Bill! Tule siivoamaan nyt, Taru koitti komentaa miestään.

- Jos joku toinen kerta sitten, kun oletkin jo melkein valmis, Bill koitti kiemurrella tilanteesta. Hän saikin Tarun suuttumaan.

>Saankohan kenties kaksoset, kun mahani on näin suuri?< Se jää nähtäväksi Taru!

- Kyllähän sieltä kaksosetkin vois tulla, Bill totesi, kun hän kokeili Tarun vatsaa.

Tämä ilme saattaa viedä teidät ajatukseen, että Taru synnyttää...

Ja niinhän se oli.

- Auta Bill! Vie minut sairaalaan, Taru totesi.

- En minä voi auttaa... olen mies, BIll sanoi paniikissa. Lopputuloksena oli, että Taru raahasi Billin mukaansa ja lähti itse ajelemaan Billin autolla kohti sairaalaa.

Tämä on kolmannen osan viimeinen kuva. Minusta kuvan tunnelma on ihana. Jätänkin teidät ilkeästi tähän sairaala kuvaan.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ensi osassa: Saadaan selville onko vauva tyttö, jota molemmat toivoivat vaiko suloinen poika.

sunnuntai, 20. toukokuu 2012

Toinen osa: Rakkautta ilmassa

Tämä on nyt toinen osani ihan uudesta Legacy Challenge perheestäni. Innostus on kova, joten siksi tämä osa ilmestyy samana päivänä kuin sen edeltäjä. (Ensimmäinen osa.) Anteeksi ensimmäisten kuvien pimeys...

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja johtihan se viimein ja viimein tähänkin pisteeseen. Tässä sitä nyt oltiin, kaksi opettajaa, samat mielenkiinnonkohteet. Jos olisin Billy, niin en olisi alunperinkään pistänyt hanttiin. (Tosin en edes ole poika, että :D) Taru on muuten näin sivuseikkana luultavasti ainutlaatuisin simi koskaan The Sims 3 pelihistoriassa.

Vaikka Taru oli päättänyt ettei hän aikaile, mutta kuitenkin heidän treffinsä päättyivät Tarun pyyntöön. Taru nimittäin pyysi Billya asumaan kanssaan. Ilme kertoo, että Taru hieman mietti mitä oli tullut tehtyä. Kuitenkin rakkaus voitti epäilyksetkin.

Billy suostui (vaikka Tarun tontti oli todella vaatimaton) ja toi mukanaan 20 000 simolenia. Älkää kuitenkaan huolestuko! Miinustin familyfundsilla rahat (tiedän, että molemmat ovat säännöissä kielletty: Rikkaan simin naiminen ja koodien käyttö, mutta kuunnelkaa loput!) niin, että parille jäi vain 1000 simolenia.

Taloa saatiin laajennettua sen verran, että sinne saatiin peili ja kaksi tuolia. Ja sinne ostettiin parisänky Tarun sängyn tilalle. Olihan se tontin kalustus jo menossa parempaan suuntaan. Viikon päästä rahaa voi olla Tarulla ja Billyllä jo niin paljon, että

Tässä muodonmuutoksen kokenut Billy. Positiivinen asia oli mun mielestä se, että Billystä sai ihan hyvännäköisen tyypin. (Anteeksi, että kuva on kaukaa, mutta halusin näyttää Billyn uuden tyylin.) Taru oli ihan heikkona Billyn uuteen lookkiin. :)

Vaikka Taru olikin hyvin onnellinen, hänen mieltään painoi eräs asia. Nimittäin rahat, niitä vain oli yksinkertaisesti aivan liian vähän. Billy koitti lohduttaa Tarua, mutta sisimmässään häntäkin harmitti heidän rahatilanteensa. Taru kuitenkin koki, että kaikki oli hänen syytään, kun hän oli pyytänyt Billyä muuttamaan isosta talosta pienelle tontille Tarun kanssa.

"Minä menen nukkumaan", Billy mutisi ja meni sänkyynsä. Oikeasti hän ei nukkunut vaan hän mietti asioitaan silmät kiinni. Ja kun hän oli tarpeeksi miettinyt, sitten hän alkoi nukkumaan.

Vaikka oli jo myöhä, Taru luki pomoltaan saatua kirjaa, jonka hän oli luvannut lukea. Hän hoki päässään: >Kyllä minä selviän!< Ja niin hän lukikin kirjan loppuun ja meni nukkumaan.

Billystä paljastui oikea herramies! Herra nimittäin heräsi puoli kuudelta laittamaan Tarulle ja itselleen vohveleita. Toivotaan, että Billy ei polttaisi vohveleita niin kuin Taru. (Mies tosin itse saattaisi pitää poltetuista vohveleista, kun sottapytty on luonteeltaan.)

Niinhän siinä sitten kävikin... Justiinsa! Varoitan, peli ei välttämättä toteuta toiveitanne! 

 

Molemmat myöhästyivät töistä, kun Billy innostui aamulla kuhertelemaan kimppakyydin odottaessa. (Billyltä löytyi tavaraluettelosta omakin auto! Ja vieläpä se joku Merkurius...) Vielä työasussa on näemmä silmälasit, luultavasti likinäköä.) Tarulle muuten sopii nuo opettajan jalot vaatteet... ja tähtään, että Tarusta tulisi joskus opettajauran huippu! Jotenkin se tuntuu oikealta uralta Tarulle. (On muuten aika noloa myöntää, että en saa kahden kuvan avulla edes viittä riviä tekstiä.:D) Niin tuo peili muuten osottautui hyväksi ostokseksi, koska Taru harjoittelee aika usein puhumista.

Jippii! Taru ylennettiin taas... ja nyt hän on sijaisopettaja. Tällä kertaa Taru tuuletti, mutta se tuuletus näytti niin surkealta etten ottanut siitä kuvaa. Useat oppilaat muuten tuijottivat Tarua hymyillen.

Tarun haave toteutui, kun Billy lainasi hänelle autoaan ja lähti kotiin kimppakyydillä. Ja Tarusta oli varmaan upeaa, sillä se Merkurius maksaa 40 000! En tajunnut sitä ennen! :0

"Kuule Billy", Taru sanoi.

"No kerro vain", Billy odotti uteliaana.

"Minä rakastan sinua!", Taru naurahti ja saikin syyn hymyillä. Billy nimittäin kysyi voisivatko he seurustella. Arvatkaa mitä Taru vastasi? No vastaus oli joka tapauksessa myönteinen.

Taru ja Billy menivät maauimalaan juhlistaakseen seurusteluaan. Vähän erikoinen paikkahanse on, mutta ei se haitannut heidän menoaan. Billy oli juuri aikeissa hypätä... ja kyllä hän hyppäsikin, mutta se mitä tapahtui hypyn jälkeen olisi saanut jäädä käymättä...

Billy makasi uima-altaan pohjalla. Koko maauimala ihmetteli mitä hänelle oli tapahtunut. Tarulta pääsi kyynel, eikä se lie ihmekään. Olisin minäkin pyyhkinyt silmiäni, herkkä kun olen.

Taru oli erittäin huolestunut ja hänestä tuntui kun hän olisi menettänyt palasen sydämestään, vaikkei hän vielä tiennytkään miten Billylle kävi. >Ei Billylle mitään pahaa tapahtunut. Ei voinut tapahtua!< Taru mietiskeli. Hän rukoili ja toivoi rukouksensa tuovan onnellisen lopun.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ensi osassa: Mitä Billylle kävi? 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Näihin merkkeihin loppuu tämä osa! Jälleen kerran, antakaa mieluusti palautetta. Rakentavaa kommenttia kaipaisinkin. Kiitos kun jaksoit lukea tämän. Valitan osan lyhyyttä ja sitä, että kuviakaan ei ole paljoa.

sunnuntai, 20. toukokuu 2012

Ensimmäinen osa - Tervetuloa Riverwiewiin!

 

Tässä on kantaäitini Taru Aaltonen. Taru on luonteenpiirteiltään huumorintajuinen, kasvissyöjä, onnekas, taiteellinen ja ulkoilmasim. Vaikka hän näyttääkin hyvin iloiselta, silti hänen sisällään on jokin huolestuttava aihe. Hän ja hänen (tuleva) sukunsa joutuvat kärsimään siitä. Jokainen sukupolven nainen saa synnyttää vain kerran ja kun on päästy 10 sukupolveen kirous lakkaa häiritsemästä Aaltosten sukua. Taru ei tiennyt kuka hänet oli kironnut ja hän oli ensin ajatellut, että se oli vain perheenjäsenen vitsiä, mutta kun unissa kuului joka yö sanoja ilkeästä kirouksesta, Taru päätti uskoa.

Tässä on Tarun kasvot. (Niitä te varmaan jo ensimmäisessä kuvassa odotitte.) Inhottavaa, kun laitan hillityt meikit ja ne leviääkin tällä tavalla. :D Katsotaan lankeavatko miehet tähän mestaritaiteilija tavoitteiseen Taruun.

Taru osti valtavan ison tontin, mutta kalusteet jäivät uupumaan pienen rahamäärän takia. Seinän takana on vain vessa, enempää ei Tarun rahoilla saatu sängyn, hellan, jääkaapin ja työtason jälkeen. Taru oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että oli itsenäistynyt ja saanut hankkinut muuttoon. (Oikeasti ihan vain muutin tontille, Tarulla ei siis ole ennestään sukua.)

Taru seurasi vapaita työpaikkoja ja opettajaksi hän sitten pääsikin. Hän oli hyvin onnellinen, koska se oli ollut hänen lapsuuden haaveensa. Taru heitti lehden roskiin luettuaan ensin Jude Leukawan illasta yksityisklubilla "tavallisten" simien kanssa.

Taru nukkui missä tahansa, niin väsynyt hän oli. Hän oli tullut Hippalan Minivarastolle juhlimaan ja etsimään tulevaa miestä, mutta univelka voittikin miehen metsästyksen.

 

Päivät menivät helposti syödessä, nukkuessa ja käyden töissä. 

Taru tapasi tämän ihan komeahkon miehen, Billy Caspianin. Billy Caspian on rikas, mutta toivottavasti ei tuo mukanaan kovin paljon rahaa, jos tästä suhteesta tulisi jotain. Billy on kaiken lisäksi opettajanuralla, aivan kuten Tarukin.

Ainakin Taru näytti kovin ihastuneelta mieheen. Vai liekö tuo sitten tekohymyä?

Ainakin kotiin lähtiessä nainen hymyili kuin viimeistä päivää.

Taru totesi ettei Riverwiew ollut huono paikka. Simona-joki oli nimittäin todella kaunis ja keskusta oli ihanan pieni, toisin kuin edellisessä kaungissa. Hänellä oli kaikki oikein hyvin, eikä Billyyn tutustuminen ollut pahitteeksi. 

 

Tarun tuli poltettua monet ruoat Billyä mietiskellen. Niin paljon kantaäitini halusi olla Billy Caspianin kanssa.

Tarun ollessa kimppakyydin kyydissä hän haikaili omaa autoa. Menestykseen tosin olisi pitkä matka, koska rahaakin oli vasta 554 simolenia. Opettajan palkkakaan ei ollut kovin suurta, mutta hänelle työ oli hyvin tärkeä. Tällä hetkellä Taru keräsi rahaa kunnon kotiin, vaikka siinä meneekin todella pitkä aika.

Tällä tavalla Tarun työtoveri Luke McDermott vilkuili Tarua. Ehkäpä miekkonen oli kiinnostunut hänestä. Mies vielä ajatteli lomaa katsoessaan Tarua.

Tarun oli aika hurrata (mutta hän ei hurrannut), kun hän sai kuulla, että rehtori ylensi hänet apuopettajaksi. Työt välituntivalvojana olivat viimein ohi, eikä enää tarvinnut kestää valituksia pelin sääntöjen rikkomisesta.

Taru kutsui Billyn vaatimattomasta kodistaan huolimatta kylään. Hän haluaisi pian paljastaa tunteensa. Billy muuten suostui tulemaan Tarulle kylään ja Taru oli onnesta soikeana.

Taru halusi pukeutua parhainpiinsa, koska Billy oli tulossa. Mekon hän oli ostanut vanhempiensa rahoilla. (Joita ei siis ole.:D)

Tarulla näytti olevan suunnitelmansa. Billy ja Taru menivätkin jo treffeille.

Taru sai pettyä, kun Billy ei halunnutkaan suudella pitkän tutustumisen jälkeen. Billy ihmetteli itsekin, miksei halunnut suudella ehkä elämänsä naista.

Tarua itketti ja hän oli surun murtama. Onneksi Billyn voisi aina koittaa taivutella.

 "Kun me ensimmäistä kertaa tapasimme, unohdin sanoa tämän asian", Billy sanoi.

 "Kerro", Taru pyysi.

 "Tervetuloa Riverwiewiin!" Billy sanoi ja halasi Tarua. Kantaäiti Aaltosta hymyilytti.

Taru uskalsi tunnustaa ihastuksensa ja Billy myönsi ihastuksen olevan molemminpuolista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässä vaiheessa myönnän, että en ole kovin hääppöinen kirjoittaja. Tässä on vähän kuvia ja vähän tekstiä, mutta toivottavasti se ei nyt ensimmäisessä osassa haittaa. :) Antakaa kommenttia, otan vastaan kaikenlaisen palautteen, mutta jos kommentoit risuin voisitko kertoa mitä minun pitäisi rakentaa? Kiitos. Ja tiedän, että osa eteni hyvinkin nopeasti, mutta mun tahti on vähän sellanen nopea. Sanokaa jos haluatte, että hidastan tahtia.