Tässä on kantaäitini Taru Aaltonen. Taru on luonteenpiirteiltään huumorintajuinen, kasvissyöjä, onnekas, taiteellinen ja ulkoilmasim. Vaikka hän näyttääkin hyvin iloiselta, silti hänen sisällään on jokin huolestuttava aihe. Hän ja hänen (tuleva) sukunsa joutuvat kärsimään siitä. Jokainen sukupolven nainen saa synnyttää vain kerran ja kun on päästy 10 sukupolveen kirous lakkaa häiritsemästä Aaltosten sukua. Taru ei tiennyt kuka hänet oli kironnut ja hän oli ensin ajatellut, että se oli vain perheenjäsenen vitsiä, mutta kun unissa kuului joka yö sanoja ilkeästä kirouksesta, Taru päätti uskoa.

Tässä on Tarun kasvot. (Niitä te varmaan jo ensimmäisessä kuvassa odotitte.) Inhottavaa, kun laitan hillityt meikit ja ne leviääkin tällä tavalla. :D Katsotaan lankeavatko miehet tähän mestaritaiteilija tavoitteiseen Taruun.

Taru osti valtavan ison tontin, mutta kalusteet jäivät uupumaan pienen rahamäärän takia. Seinän takana on vain vessa, enempää ei Tarun rahoilla saatu sängyn, hellan, jääkaapin ja työtason jälkeen. Taru oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että oli itsenäistynyt ja saanut hankkinut muuttoon. (Oikeasti ihan vain muutin tontille, Tarulla ei siis ole ennestään sukua.)

Taru seurasi vapaita työpaikkoja ja opettajaksi hän sitten pääsikin. Hän oli hyvin onnellinen, koska se oli ollut hänen lapsuuden haaveensa. Taru heitti lehden roskiin luettuaan ensin Jude Leukawan illasta yksityisklubilla "tavallisten" simien kanssa.

Taru nukkui missä tahansa, niin väsynyt hän oli. Hän oli tullut Hippalan Minivarastolle juhlimaan ja etsimään tulevaa miestä, mutta univelka voittikin miehen metsästyksen.

 

Päivät menivät helposti syödessä, nukkuessa ja käyden töissä. 

Taru tapasi tämän ihan komeahkon miehen, Billy Caspianin. Billy Caspian on rikas, mutta toivottavasti ei tuo mukanaan kovin paljon rahaa, jos tästä suhteesta tulisi jotain. Billy on kaiken lisäksi opettajanuralla, aivan kuten Tarukin.

Ainakin Taru näytti kovin ihastuneelta mieheen. Vai liekö tuo sitten tekohymyä?

Ainakin kotiin lähtiessä nainen hymyili kuin viimeistä päivää.

Taru totesi ettei Riverwiew ollut huono paikka. Simona-joki oli nimittäin todella kaunis ja keskusta oli ihanan pieni, toisin kuin edellisessä kaungissa. Hänellä oli kaikki oikein hyvin, eikä Billyyn tutustuminen ollut pahitteeksi. 

 

Tarun tuli poltettua monet ruoat Billyä mietiskellen. Niin paljon kantaäitini halusi olla Billy Caspianin kanssa.

Tarun ollessa kimppakyydin kyydissä hän haikaili omaa autoa. Menestykseen tosin olisi pitkä matka, koska rahaakin oli vasta 554 simolenia. Opettajan palkkakaan ei ollut kovin suurta, mutta hänelle työ oli hyvin tärkeä. Tällä hetkellä Taru keräsi rahaa kunnon kotiin, vaikka siinä meneekin todella pitkä aika.

Tällä tavalla Tarun työtoveri Luke McDermott vilkuili Tarua. Ehkäpä miekkonen oli kiinnostunut hänestä. Mies vielä ajatteli lomaa katsoessaan Tarua.

Tarun oli aika hurrata (mutta hän ei hurrannut), kun hän sai kuulla, että rehtori ylensi hänet apuopettajaksi. Työt välituntivalvojana olivat viimein ohi, eikä enää tarvinnut kestää valituksia pelin sääntöjen rikkomisesta.

Taru kutsui Billyn vaatimattomasta kodistaan huolimatta kylään. Hän haluaisi pian paljastaa tunteensa. Billy muuten suostui tulemaan Tarulle kylään ja Taru oli onnesta soikeana.

Taru halusi pukeutua parhainpiinsa, koska Billy oli tulossa. Mekon hän oli ostanut vanhempiensa rahoilla. (Joita ei siis ole.:D)

Tarulla näytti olevan suunnitelmansa. Billy ja Taru menivätkin jo treffeille.

Taru sai pettyä, kun Billy ei halunnutkaan suudella pitkän tutustumisen jälkeen. Billy ihmetteli itsekin, miksei halunnut suudella ehkä elämänsä naista.

Tarua itketti ja hän oli surun murtama. Onneksi Billyn voisi aina koittaa taivutella.

 "Kun me ensimmäistä kertaa tapasimme, unohdin sanoa tämän asian", Billy sanoi.

 "Kerro", Taru pyysi.

 "Tervetuloa Riverwiewiin!" Billy sanoi ja halasi Tarua. Kantaäiti Aaltosta hymyilytti.

Taru uskalsi tunnustaa ihastuksensa ja Billy myönsi ihastuksen olevan molemminpuolista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässä vaiheessa myönnän, että en ole kovin hääppöinen kirjoittaja. Tässä on vähän kuvia ja vähän tekstiä, mutta toivottavasti se ei nyt ensimmäisessä osassa haittaa. :) Antakaa kommenttia, otan vastaan kaikenlaisen palautteen, mutta jos kommentoit risuin voisitko kertoa mitä minun pitäisi rakentaa? Kiitos. Ja tiedän, että osa eteni hyvinkin nopeasti, mutta mun tahti on vähän sellanen nopea. Sanokaa jos haluatte, että hidastan tahtia.